Musiikkiin herääminen on jotain niin omituista, varsinkin kun herää painajaisesta, jota ei tajua. Hm, olo oli aika mielenkiintoinen, varsinki ku mietti et mihin ihmeeseen sitä heräs, ja yksin, kun avomies oli olkkarissa. Kävelin, tai oikeastaan hiippailin olkkariin, halasin miestäni ja toivotin huomenet, sit tajusin et on kahvia ja otin mukin ja siihen kahvia. Nam. Sitten istumaan koneen äärelle ja kirjoittamaan.

Ihmeellinen olo kumminki, sellainen hyvä olo, vaikka heräsin painajaisesta. Tosin en muistanut sitä enää kahvia hakiessani, vaikka koitin kuinka miettiä mihin painajainen liittyi, mutta ei vaan tullut mieleen.. Eiko hetkinen. Nyt tuli mieleen mihin se liittyi. Se liittyi pakenemiseen, pakenin jotakin. En muista enempää.

Ajatusten aamu, lauseita sinne ja tänne, sekaisin.

• Ei voisi olla ärsyttävämpää kuin kuunnella "hei haloo, tajuux"-juttuja radiosta.
• Taiteellisuudesta - minäkö sitä - se on loistava tunne kun tekee jotain taiteellista: Kirjoittaa, runoilla, askarrella, piirtää, tehdä kuvausreissu.. Aivan loistavaa.

En pysty enempää ajatuksia kirjoittamaan, sillä niitä on paljon, heehee..